Blogiteksti 6.


http://www.youtube.com/watch?v=U0u3-2CGOMQ
Kenenkään ei tule nähdä  mitään perusteita olla epäilemättä toisen ihmisen kannanottoa omasta uskonelämästään, koska Jumala ei pidä väkisin meitä lähellään, vaikka Hän tietysti tahtookin meidän kaikkien pelastuvan.

 

 

 

 

Jumala kunnioittaa valintojamme, ja jos ruokimme ajatteluamme epäraamatullisilla asioilla niin ”wanha aatami/eewa” vahvistuu ja jossain vaiheessa tapahtuu se hirvittävä asia, että Pyhä Henki poistuu meistä (koska pilkkaamme Häntä) ja niin olemme jälleen kadotustuomion alaisina.

 

 

Juuri siksi on tärkeää, että emme salli epäraamatullisten opettajien viedä ihmisiä ”kaltevalle pinnalle” opettamalla kaikkea huuhaata teistisestä evoluutiosta tai miljardeista vuosista. Kaltevan pinnan toisessa päässä on juuri esim. säälittäviä ateistien kaltaisia ihmisiä.

Joillekin  esim. apinoiden ja gorillojen hämmästyttävä kyky oppia kieltä ja keksiä työkaluja ym. on merkittävä todiste siitä, että ihmiset ovat mukamas läheistä sukua niille:

  http://www.tiede.fi/artikkeli/290/ollaan_apinoita

Tällaiseen uskonnollismytologiseen mutu-päättelyyn olisi hyvä vastata, että apinat ja gorillat ovat todella ihmeellisiä kykyineen. Luonnossa on vaikka kuinka paljon ihmeellistä, jota ei voida selittää sattumalla ja luonnonvalinnalla. Apinatkaan eivät ole voineet ”kehittyä” mutaatioiden ja luonnonvalinnan tuloksena.

Variksetkin oppivat kaupungeissa hajottamaan pähkinöitä laittamalla niitä liikennevaloissa punaisen valojen palaessa suojatielle, kun isot autot odottavat valoissa, ja käyvät ne sitten poimimassa kun autot ovat menneet. Kukaan muu ei ole todennäköisesti opettanut sitä niille vaan ovat keksineet sen itse.

Muurahaisten keko on nerokas ja ne pitävät sen täsmälleen oikeassa lämpötilassa lukuisten ilmastointiluukkujen säätämisellä jatkuvasti.

Miten ne ovat sen keksineet ja miten ne kommunikoivat niin tehokkaasti että satojen käytävien kaivaminen ja tukkiminen juuri oikealla tavalla pitää lämpötilan ja kosteuden juuri oikeana keon eri osissa?

Mehiläiset osaavat ratkaista NP-työlään kauppamatkustajan ongelman sekunnin murto-osissa kun ne suunnittelevat optimaalisen keräilyreitin kukkien välillä. Nykytietokoneet ja parhaat insinöörit eivät pysty samaan tänäkään päivänä.

Luonnossa on vaikka kuinka paljon Jumalan luomia ihmeitä, jotka ällistyttävät tiedemiehiä.

Bakteereilla on nerokkaampia nanokoneita kuin mitä ihmiset ovat keksineet.

Biomimiikka on vahvasti kehittyvä alue juuri sen takia, että luonnossa on niin nerokkaita rakenteita ja innovaatioita, että niitä eivät ihmiset pysty itse keksimään.

Kaikki nämä todistavat Luojasta ja Suunnittelijasta!

Mutta vertailtaessa asioita keskenään, esimerkiksi apinoita ja ihmisiä, niin täytyy huomata samalla tavoin erilaisuuksia kuin samanlaisuuksia. Mitä paremmin ja pikkutarkemmin ja syvällisemmin asioita tunnetaan sitä enemmän erilaisuuksia löytyy.

Pinnalliset samankaltaisuudet kuihtuvat olemattomiin kun syvällistä tietoa ihmisyydestä, tietoisuudesta, anatomiasta ja muista valtavista eroista ihmisen ja apinan välillä tuodaan pöydälle. Se tosin vaatii paljon enemmän vaivaa kuin pinnallisten samankaltaisuuksien toteaminen.

Jostain syystä ateistit tuntuvat ajattelevan, että jo se että on olemassa eläin, joka muistuttaa ihmistä enemmän kuin mikään muu eläin, on todiste evoluutioteorian puolesta.

Ikään kuin Jumalalla olisi ollut jokin (moraalinen?) velvollisuus luoda lajit täysin erilaisiksi toisistaan, ettei mikään eläin muistuttaisi toista lajia enemmän kuin kolmatta.

Edellä mainittu on tietysti absurdia, koska on vähintäänkin mahdollista, ja jopa erittäin odotettavaa, jollei väistämätöntä, että Jumala loisi esimerkiksi enemmän kuin yhden lajin selkärankaisia, enemmän kuin yhden kasvilajin jne.

Tämä on ensinnäkin ilmeinen vaihtoehto sille että kaikki lajit olisivat radikaalisti eri luokissa, ja tämä vaihtoehto tarjoaa enemmän luovaa vapautta.

Lisäksi tämä on odotettavissa ihan jo toimivan ekosysteeminkin kannalta, jotta tarpeelliset ekologiset lokerot täyttyisivät.

Onkin siis tältäkin pohjalta erittäin odotettavaa, että Jumala loisi eliöt hierarkisiin luokkiin.

Simpanssin tai gorillan olemassaolo ei toki ole välttämätöntä ekosysteemin toimivuuden kannalta, mutta vähintäänkin hierarkisten luokkien mukainen luominen tekee sitä odotettavaa, että on olemassa eläimiä, jotka muistuttavat ihmistä enemmän kuin muut eläimet.

Ilmeisesti ajatus perustuukin lähinnä siihen, että ”tämä on sellaista mitä odottaisimme näkevämme evoluutioteorian pohjalta suurella todennäköisyydellä, joten tämä on todiste evoluutioteorian puolesta.”

Tässä tietysti on se virhe, ettei tajuta huomioida kuinka hyvin muut selitysvaihtoehdot ennustavat havainnon.

Tämähän on nimittäin sellaista, mitä odottaisimme näkevämme luomisen pohjalta suurella todennäköisyydellä.

Keskusteluissa esim. darvinistien kanssa pitäisi alkaa haravoimaan pelkät terminologiset vääntelyt varsinaisista argumenteista.

Ensinnäkin  he katsovat utopiaa tieteen olemuksesta, ei sitä mitä tuolla ulkona esim. aikuisten maailmassa oikeasti tapahtuu.


Ensin pitäisi kaivaa arkistot esiin siitä miten maailmassa on todellisuudessa toimittu, eikä pelkkiä käsikirjoituksia siitä miten joku filosofi on asian ajatellut toimivan. Taloustieteen puolelta esimerkkejä löytyisi enemmän kuin yksi ihminen ehtii lukea 10 vuodessa.

Evo ”epätieteen” puolella on niin ikään runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka dataa manipuloidaan. Eli tärkeitä havaintoja jätetään leipäpöydästä tarkoituksella pois. Ja tässä piilee se asian ydin, jota järkevät luomisteoriaan pitäytyvät  ovat toiminnallaan tuonneet esiin niin Puolassa, Saksassa, Australiassa, Isossa-Britanniassa, USA:ssa … Suomessa. Ja leikkihän ei edes rajoitu tähän. Tämän lisäksi suuri yleisö ei ole saanut tietää evoluutioväärennöksistä.

 

Jos olisimme selvittämässä ”globaalia” (hypoteettistä) henkirikosta, ja sitten alkaisi paljastua, että yksi taho piilottelee veristä kirvestä, niin mihin johtopäätökseen siitä tultaisiin?

Pääteltäisikö siitä, että se ei liity mitenkään asiaan vai että jollakulla ei taida olla puhtaat jauhot pussissa?

Se on myönnettävä, että jotkut nimeltä mainitsemattomat ovat mokanneet vuosikymmenien varrella myydessään sielujaan jonkin ateistisen/ jumalattoman toimen tai viran vastineeksi. Se on aiheuttanut hämmennystä ja muuta nurjaa. Etenkin kun sen hyöty on sama kuin palavasta tornista hyppäämisen.

Toivottavasti nämä blogikirjoitelmatkin ovat aloittaneet jonkun kopan sisällä jonkinlaisen järjen käytönprosessin, niin että  ei pysty enää kuittaamaan kaikkea pelkällä olankohautuksella.

Yleisellä tasolla tämä  blogi on  siis hyödyllinen, vaikka sitä seuraavien joukkoon saattaakin mahtua rutinoituneita ”sarjatuli-ivailijoita”, jotka muutoin liiankin helposti pääsisivät suorastaan dominoimaan keskustelua, jota sitten olisikin vähintäänkin vaikeaa saada pysymään edes miten kuten asiallisena, kun itsekin on taipuvainen provosoituna provosoitumaan.

Nyt voisi koputtaa koppaa hieman ja hellästi, jotta se  ei halkeasi ja tiedustella, että onko lukijalle metodologinen naturalismi tuttu asia ja, jos on, niin miten se suhteutuu mielestäsi  perustellusti luotettaviin ”tieteen sisällä vallitsevien sääntöjen mukaisiin tutkimis- ja testattavuusohjenuoriin”?

Pointti ei siis ole siinä, että ”minä olin oikeassa, sinä väärässä”, vaan pyrkimyksenä on tarjota lisäaineksia siihen prosessiin, joka mielessäsi oletettavasti näiden kysymysten suhteen on parhaillaan käynnissä.

Vaikuttaisi näet siltä, ettet ole vielä oikein mieltänyt metodologisen naturalismin keskeisyydestä seuraavaa välttämättömyyttä henkilökohtaiseen kannanmääritykseen sen ja ”tieteen sisällä vallitsevien sääntöjen” asianmukaista suhdetta koskevaan tieteenfilosofiseen kysymykseen ja että tämän asian avoin kohtaaminen väistämättä johtaa jonkinlaisiin perustaviin muutoksiin tähänastisessa — tästä suunnasta katsoen naiivissa – darvinistisessa tieteisuskonnossasi.

Toisin sanoen silmäsi voisivat avautua, ja juuri sentapaisiin vaikutuksiinhan tämäkin blogi on tarkoitettu.

Kyseenalaista  darvinisteja uskonnollismystisiä argumentointejasi, koska ne on helppo osoittaa heti virheellisiksi, ja ole todella halukas aidosti kuuntelemaan omien juurtuneiden käsitystesi vastaisia väittämiä – mikä sinällään ei liene kuitenkaan inhimillisesti harvinaista, vaikka sekulaari -puoleltakin on osoitettu tiettyjä omaksumiasi ateistien mantroja kestämättömiksi.

Vai onko osin ongelmasi näiden asioiden suhteen  se, että sinä et ole oikeasti tutustunut siihen aineistoon, jota sinulle tarjotaan, koska et ole perehtynyt syvällisemmin asiaan ja oletat vain yleistäen, että ”tieteessä ollaan sitä ja tätä mieltä” – kun pinnallinenkin asian tutkiminen osoittaa, että luulotelluistasi ”tieteellisistä” näkemyksistä ei ole mitään konsensusta edes sekularistien kesken.

Oletko jättänyt tämän blogin tekstit lukematta ja niiden lukemisen sijasta vastineena hoet itsellesi vain samoja darvinistien uskonnollisia mantroja, joita kyseiset tekstit käsittelisivät ja oikoisivat, koska omat darvinistiset uskonnolliset näkemyksesi ovat niin tiukassa ja todellinen halu tutkia ja koetella niitä todella kiven alla?

Täytyy vain toivoa, että luet linkittämäni tekstit ajatuksen kera, jotta saisit vastauksia joihinkin mieltäsi askarruttaviin asioihin, koska ei tiedekään ole vapaa alkuoletuksista. Edes matematiikka ei ole matematiikkaa ilman aksioomia. Oletko huomannut, että tiede on itsekorjautuvaa. Tiede ei julista Absoluuttisia Totuuksia, vaan kulloisenakin hetkellä vallitseva teoria on se perustelluin teoria, joka – kunnes toisin _todistetaan_ – pitää paikkansa.

Itseäänkorjaavuus (Lisälukemista: Mikko Tuuliranta: Tieteen itsekorjaavuus.) on jalo ja tärkeä tavoite ja ihanne, sillä toki päämääränämme tulisi olla totuuden tavoittelu – käytännössä asiat eivät kuitenkaan monesti suju aivan yksioikoisesti ja mutkattomasti tämän ihanteen mukaisesti: tiede itsessään on tosiaan suurilta osin päättelyä parhaaseen selitykseen havaituista ilmiöistä ja tekijöistä, mutta tähän liittyy aina tiettyjä ongelmakohtia ja avoimia kysymyksiä mm: onko oikea selitys nykyisten selitysten joukossa?

Jos onkin, niin onko parhaiten perusteltu tai vallitseva selitys tosi?

Toiseen kohtaan liittyen täytyy huomauttaa, ettei objektiivinen totuus ole riippuvainen mielipiteistämme tai tiedostamme, joten toisinaan perustelluin tai yleisesti tuetuin teoria ei pidäkään paikkaansa, mutta tästä huolimatta voi olla perusteltua uskoa perustelluimpaan teoriaan.

Ensimmäiseen kohtaan liittyy sitten suurempi määrä haasteita. Nykyään mm. kemian kursseilla (ainakin yliopistossa) voidaan aika mutkattomasti todeta etteivät teoriat selitä kaikkia havaintoja, mutta ainakin ne tukevat oppimista ja ovat muutenkin hyödyllisiä nyrkkisääntöjä.

Toinen haaste on se, että jotkut selitykset ja teoriat hylätään jo lähtökohtaisesti pelin sääntöjen vastaisena. Näin etenkin evoluutio/alkuperätieteissä jossa järjestelmä on jo tavallaan viritetty tuottamaan vain tietyn maailmankuvan mukaisia selityksiä havaitusta todistusaineistosta. Tästä kertoo mm. alla oleva lainaus professori Richard Lewontinilta:

Me asetumme tieteen puolelle huolimatta joidenkin sen ideoiden avoimista älyttömyyksistä, huolimatta sen kykenemättömyydestä täyttää monet sen liioitelluista terveyden ja elämän lupauksista ja huolimatta tieteellisen yhteisön toleranssista hyväksyä perustelemattomia ’noin vain’ -tarinoita. Näin siksi, että meillä on aikaisempi sitoumus, sitoumus materialismiin. Kyse ei ole siitä, että tieteen metodit ja instituutiot jotenkin painostaisivat meitä hyväksymään materialistisen selityksen ihmeelliselle maailmallemme; päinvastoin, me olemme materialistisen a priori -uskollisuutemme velvoittamia. Meidän tulee luoda tutkimuksen ja käsitteiden koneisto, joka tuottaa materialistisia tuloksia huolimatta siitä, kuinka järjenvastaisia tai kuinka arvoituksellisia ne ovat asiaan perehtymättömälle. Lisäksi kyseinen materialismi on ehdotonta, sillä me emme voi sallia Jumalan jalkaa oven väliin.” (R. Lewontin, Billions and Billions of Demons, New York Review (9 January 1997): p. 31; Amazing admission)

Tiede sitoutuu siis etsimään vain materialistisia selityksiä, ja tutkii, kuinka perusteellisesti maailmaa voidaan selittää puhtaasti luonnollisilla prosesseilla. Tätä voisi verrata siihen, että joku sitoutuu etsimään esineitä ainoastaan metallinpaljastimella. Metallinpaljastin on kätevä väline metalliesineiden etsimisessä, aivan kuten materialistinen tiede on näppärä väline materialististen prosessien tutkimisessa.

Tällaisessa etsinnässä ei itsessään ole mitään vikaa, kunhan muistetaan etteivät lopputulokset voi kertoa meille tehdyn rajauksen ulkopuolelle jäävistä asioista yhtään mitään. Materialistinen tiede ei siis periaatteessakaan voi kertoa meille luomisesta yhtään mitään, aivan kuten metallinpaljastinkaan ei kerro meille ei-metallisista esineistä. Jos tieteen avulla halutaan sen sijaan etsiä totuutta luonnonhistoriasta, meidän täytyy hylätä materialistinen oletus.

Myös tunnettu ateisti ja evoluutionäkemyksen popularisoija Richard Dawkins on sanonut, että luontoa tutkiessamme meidän tulee jatkuvasti muistuttaa itseämme siitä, että luonnossa tavatut rakenteet ja mekanismit jotka vaikuttavat erityisesti suunnitelluilta käyttötarkoituksiinsa eivät todellisuudessa ole suunniteltuja vaan vain näyttävät suunnitelluilta.

Tämä lausunto perustuu Dawkinsin omaksumaan materialistisnaturalistiseen maailmankuvaan ja uskoon. Mikään luonnontieteellinen koejärjestely ei osoita, että Dawkinsin viittaamat täsmällisesti suunnitellulta vaikuttavat rakenteet eivät olisi myös oikeasti suunnittelun tulosta. Mikään ei osoita, että välitön vaikutelma rakenteiden suunnitelmallisuudesta ei voisi olla tosi.

Jokaisen järkevän täytyy ymmärtää, että naturalismin pohjalta ei kyetä uskottavasti selittämään mm. täsmämutkikkaiden rakenteiden ja järjestelmien syntyä. Tällaisia ei synny säännönmukaisuuden, sattuman tai näiden kombinaatioiden tuloksena.

Sittemmin mm. biologisen informaation alkuperä on noussut jälleen yhdeksi suureksi selittämättömäksi haasteeksi, sillä informaatio ei ole aineen ominaisuus – muste ja paperi eivät itsekseen tuota kirjan sisältämää informaatiota, ne voivat vain toimia informaation välittämisen materiaalitason tallennusalustana, mutta varsinaisen informaation tuottaa älykäs tekijä, esimerkiksi kirjaa kirjoittava ihminen.

Jokaisen järkevän on tiedostettava, että luonnonhistorian tutkimus edistyy parhaiten seuraamalla havaintoja eikä ulkoapäin saneltuja ja kyseenalaistamiselta suojattuja ”pelisääntöjä”. Nykytilanne ei muutu niin kauan kuin ”keisarin uusia vaatteita” eli alkuperätieteen naturalistis-materialistista pakkopaitaa ja filosofista kytköstä ei voi vapaasti kyseenalaistaa leimautumatta ”typeräksi ja virkaansa kelpaamattomaksi”.

Sinänsä on mielenkiintoista, että tiedemaailmassa toimii useita tutkimusaloja joiden piirissä aineiston sisältämät suunnittelusignaalit hyväksytään suunnitelluiksi ja merkeiksi älykkyydestä. Kuitenkin vastaavat ja monin verroin monimutkaisemmat ja hienosäädetymmät suunnittelusignaalit ohitetaan olankohautuksella ja selitetään pois mm. evoluutiotutkimuksessa.

Tämä johtuu jo aikaisemmin mainitusta tutkimuksen filosofisesta sitoutumisesta naturalistismaterialistisiin kahleisiin, jossa ei hyväksytä näkemystä älykkäästä ja päämäärätietoisesta suunnittelusta tai Luojasta.

Voidaankin esittää kysymys, onko materialismiin ja naturalismiin sitoutuminen ainoana hyväksyttynä selityksenä tieteen tekemisen edellytys vai siihen ulkoa saneltu filosofinen kaulapanta.

Muun muassa SETI projekti luottaa siihen, että kykenemme tunnistamaan suunnittelusignaaleja ja päättelemään niiden taustalla vaikuttavan älykkään suunnittelijan.

Voidaankin kysyä kuinka moni SETI projektissa mukana oleva tiedemies toteaisi maahan saapuvan signaalin ainoastaan vaikuttavan suunnitellulta mikäli se sisältäisi yhtä monimutkaisia tai edes hyvin yksinkertaisia (kuten kapea signaalikaista) suunnitelluilta vaikuttavia rakenteita, verrattuna niihin joita tavataan biologisissa eliöissä (mm. DNA-koodi, kromosomit, proteiinimoottorit). Miksi jotkin suunnittelusignaalit hyväksytään älykkyyden ja suunnittelun merkkeinä (SETI, arkeologiset löydöt) ja toiset lähtökohtaisesti hylätään a priori? Syy tähän on filosofinen.

On myös vahvaa näyttöä siitä, että moderni luonnontiede on saanut alkunsa raamatullis-teistiseltä pohjalta, mutta sittemmin on ajauduttu tilanteeseen jossa naturalistit ja materialistit ovat oman maailmankuvansa pohjalta määritelleet sen minkälaiset selitykset ovat hyväksyttyjä ja tiedettä.

Lukijan tulisi nyt hetimiten vapautua näkemään, että nykyepätiedetutkimus on naturalistis-materialististen oletusten vallassa ja missä kohtaa luonnontieteelliset selitykset loppuvat ja naturalistis-materialistiset uskottelut, hypoteesit ja kertomukset alkavat.

Nimittäin materialistis-naturalistista evoluutiotutkimusta käsiteltäessä monesti syntyy mielikuva, että ”tiede on osoittanut” asian olevan näin ja muut selitykset ovat huuhaata ja perustuvat sokeaan uskoon ja mielikuvitukseen – tämä pätee etenkin koulun biologian kirjoihin, populaari tiedejulkaisuihin ja mm. sanomalehtien ja aikakauslehtien tiedesivuihin, joista suurin osa tavallisista tallaajista lukee ”tiedeuutisensa” ja joiden sivuilla asiat esitetään pääsääntöisesti todettuina ja todistettuina tosiasioina sen kummemmin perustelematta. Asiaa sivusi mm. Helsingin Sanomien 9 toukokuuta 2013 lehden artikkeli ”Tieteiden välillä leimahti ilmiriita” (HS artikkelin käsittelemä Juha Himangan alkuperäinen artikkeli on luettavissa täältä: http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/8015/6098) Näiden pohjalta ihmiset sitten muodostavat omaa uskonnollista maailmankuvaansa.

Nykyepätieteen tekemisen sisältämät uskonnolliset mantrat ja aksioomat yms. seikat tiettyjen etenkin alkuperätieteen parissa ilmenevien ilmiöiden ja filosofisten sitoutumisten osalta sanelevat nykytieteen tekoa ja sallittuja vallitsevia tulkintoja siten, että ainoastaan tämä darvinistinen uskonnollisfilosofinen ja todistamaton näkemys on kyseenalaistamaton ja kritiikiltä suojattu lähtökohta kaikelle ns. tieteelliselle tutkimukselle ja aineistosta tehdyille tulkinnoille.

Kaikkien järkevien täytyy tiedostaa, että tutkimusta pitäisi pystyä suorittamaan erilaisista maailmankuvista käsin, ilman todistusaineistosta tehtyjen tulkintojen pakottamista ennalta sovittuun todistamattomaan muottiin.

Stephen Jay Gould:

Meidän tapaamme oppia maailmasta vaikuttavat voimakkaasti sosiaaliset ennakkokäsitykset ja ennakkoasenteelliset ajatusmallit, joita jokaisen tiedemiehen on sovellettava mihin tahansa ongelmaan. Stereotypia täysin rationaalisesta ja objektiivisesta ”tieteellisestä metodista” sisältäen yksittäiset tiedemiehet loogisina (ja vaihtokelpoisina) robotteina on itseään palvelevaa mytologiaa.” (S.J. Gould, Natural History 103(2):14, 1994.)

Tieteenfilosofi David Hull on todennut:

…tiede ei ole niin empiiristä kuin suurin osa tiedemiehistä tuntuu ajattelevan sen olevan. Havaitsemattomat ja jopa havaittavissa olemattomat kokonaisuudet näyttelevät siinä merkittävää osuutta. Tiede ei ole vain havaintojen tekemistä; se on päätelmien tekemistä havaintojen pohjalta, teorian kehyksien puitteissa.”(D. Hull, The Effect of Essentialism on Taxonomy Two Thousand Years of Stasis (II), British Journal for the Philosophy of Science 16(61):1–18, 1965. )

Scott Todd, Kansasin yliopiston immunologi, kertoi suoraan kuinka tietyt johtopäätökset ovat ennalta kiellettyjä, todisteista välittämättä:

Vaikka kaikki data viittaisi älykkääseen suunnittelijaan, sen kaltainen hypoteesi on tieteessä eliminoitu, koska se ei ole naturalistinen.” (C. Todd, correspondence to Nature 410(6752):423 (30 September 1999); A designer is unscientific—even if all the evidence supports one!)

Keneltäkään ei tule jäädä huomaamatta, että Toddin mielipide on julkaistu ”tieteen itsepuolustusmielessä” darvinismin lippulaivassa, Nature-lehdessä. Ja olennaisinta joka tapauksessa on, että se on tieteisuskosi nykysisällön suhteen niin pahasti riitasointuinen, että teet hyvin ottamalla selvän irtioton siitä.

Scott Todd: ”Vaikka kaikki data viittaisi älykkääseen suunnittelijaan, sen kaltainen hypoteesi on tieteessä eliminoitu, koska se ei ole naturalistinen.”

Toddin kommenttiin on pakko vastata kysyen:

Minkä perusteella kaikki data viittaisi ”älykkääseen suunnitteluun”?

Toddin kommentti ”… sen kaltainen hypoteesi on tieteessä eliminoitu, koska se ei ole naturalistinen”, on mielestäni asiaton, koska mitään ei hylätä tieteessä – jos sille on todisteita!

Syynä ei ole tieteilijöiden naturalismi vaan tieteenteon ydinasiat.

Mikäli ”älykkään Suunnittelijan” kädenjälki todella vedenpitävästi näkyisi kaikessa, se täytyy yksiselitteisesti todistaa. Se ei ole tieteen, vaan hypoteesin esittäjän vika.

Tässä siis viitataan vastaustekstin seuraavaan kohtaan:

Scott Todd, Kansasin yliopiston immunologi, kertoi suoraan kuinka tietyt johtopäätökset ovat ennalta kiellettyjä, todisteista välittämättä:

Vaikka kaikki data viittaisi älykkääseen suunnittelijaan, sen kaltainen hypoteesi on tieteessä eliminoitu, koska se ei ole naturalistinen.”

Toisin sanoen metodologinen naturalismi on ”tieteen pelisääntö” ja Todd ei muuta väitäkään; keskustelussa on siis kyse: metodologisen naturalismin ”pelisäännön” hyväksyminen tieteeseen merkitsee juuri sitä, minkä Todd tuossa oikein rautalangasta vääntää.

Tieteen tunnus tulisi olla, että uuden informaation ilmentyessä vanhempaa mallia tulisi muokata, ellei jopa korvata kokonaan uudella, paremmin todellisuutta kestävällä mallilla. Näin tiede kehittyy, ja se on aivan luonnollista.

Itsestäänkorjaavuuskin voi mennä liiallisuuksiin: kun selitys joustaa tarpeen tullen minkä tahansa aineiston mukaan sopivalla paikkauksella, tätä kutsutaan ad hoc -selitykseksi. Jos mallia joudutaan jatkuvasti paikkaamaan, sitä ei voida ainakaan pitää erityisen hyvänä selityksenä.

Lisäksi tällainen itseäänkorjaavuus voi tapahtua vain jo edellä mainittujen ja ennalta määrättyjen naturalistis-materialististen rajojen sisällä. Tällöin korjauksille on asetettu ”kaulapanta”. Jos Luoja suljetaan pois tieteen selitysarsenaalista, niin ”paras tieteellinen selitys” on aina tämänpuoleinen, riippumatta siitä kuinka huono se on.

Mikäli halutaan oikeasti selvittää paras ja uskottavin selitys havainnoille, niin tällöin ei voida rajoittua ainoastaan naturalistis-materialistisiin tämänpuoleisiin selityksiin, vaan huomioon tulisi ottaa myös mahdollisesti näiden ulkopuoliset selitykset.

Lisäksi teoria joka selittää toisilleen vastakkaiset havainnot ei ole falsifoitavissa. Evoluutiotiede on täynnä esimerkkejä tällaisista tilanteista joissa evoluutionäkemyksen huomataan selittävän toisilleen vastakkaisia ilmiöitä – teoria joka selittää mitkä tahansa ilmiöt A ja ei A samanaikaisesti ei välttämättä selitä mitään hyvin.

Esimerkiksi evolutionistit ovat esittäneet selityksiä miksi evoluution tuloksena jotkin eliöt ovat yksiavioisia ja miksi evoluutio on suosinut tällaista käytöstä ja toisaalta miksi jotkin taas parittelevat mahdollisimman monen kumppanin kanssa. Vastaavia esimerkkejä voidaan esittää melkein mistä vain evoluution selittämästä ilmiöstä. Kun malli selittää kaikkia toisilleen vastakkaisia ilmiöitä niin kuinka se voidaan osoittaa virheelliseksi?

 

 

 

Tällaisen selityksen kohdalla ainoa

vaihtoehto onkin verrata selitysvoimaa, eli kuinka odotettavia havainnot ovat ja miten teoria ennakoi uusia havaintoja.

 

Todistusaineisto tukee aina sitä selitystä, jonka pohjalta havainnot ovat odotettavimpia. Mallin jatkuva paikkaaminen on puolestaan merkki huonosta selitysvoimasta.

Jos evoluutioteoriaa pidetään kuitenkin ainoana ajateltavissa olevana vaihtoehtona, selitysvoimallakaan ei ole mitään väliä, kun teoria on joka tapauksessa paras selitys mille tahansa havainnolle.

Vielä tähän loppuun eräs huomio siitä, mikä (kreationismi vai ”darvinistinen malli”) malli vastaa parhaiten empiirisiä havaintoja. Mikäli vaihdetaan täysin palikka-ajattelu -vaihteelle, niin minun – maassa elävän ihmiskokkareen – empiirisiä havaintoja auringosta vastaa parhaiten seuraava selitysmalli: aurinko todella on pieni pläntti avaruudessa, korkeintaan muutaman tuhannen kilometrin korkeudessa oleva keltainen pallero. Se on minun empiirinen havaintoni.

Selitysmalleja arvioitaessa täytyy tietysti huomioida kaikki saatavilla oleva todistusaineisto. Yksittäisen havainnon valossa yksinkertainen selitys on monesti toimiva, mutta kun havaintoja on runsaasti, tarvitaan usein monimutkaisempia selityksiä. Jos pieni lapsi pitää aurinkoa pienenä keltaisena lämpölamppuna, niin hän voi todistusaineistonsa perusteella pitää tätä hyvänä selityksenä, kunnes kasvaessaan tutustuu tarkempiin todisteisiin.

Näin täytyy tietysti toimia myös alkuperäkysymyksissä. Kyse ei siis ole siitä, mikä näkemys sopii pinnallisella tarkkailulla parhaiten havaintoihin, vaan mikä on selitysvoimaisin näkemys, kun kaikki todistusaineisto otetaan huomioon.

Kenelläkään ihmisellä ei kuitenkaan ole riittävää asiantuntemusta, jotta voisi yksin arvioida kaikkea todistusaineistoa. Harvapa meistä on itse edes kerännyt tarvittavia havaintoja ja suorittanut laskelmia sen osoittamiseksi, kuinka kaukana aurinko sijaitsee. Jokaisen täytyy siis tosinaan nojata muiden auktoriteettiin. Auktoriteettiin vetoamista vääristää kuitenkin edellä mainittu sitoutuminen naturalismiin.

Arviointia vääristäviä tekijöitä on kuitenkin paljon:

– kreationismille annetaan alhainen subjektiivinen prioritodennäköisyys, eli kreationismia pidetään jo lähtökohtaisesti niin epäuskottavana, ettei siihen ole mielekästä edes tutustua. Tämä on tietysti totta myös toisinpäin, eli usein kreationistit antavat evoluutioteorialle niin alhaisen subjektiivisen priorin, että eivät pidä sitä vakavasti otettavana vaihtoehtona.

– evoluutioteorian puolesta esitetyt argumentit tunnetaan tiedeyhteisössä hyvin, kreationistien vastauksia näihin argumentteihin ei pääsääntöisesti tunneta

– kreationistien näkemyksiä ei ylipäätään tunneta hyvin, jolloin kreationismi hylätään karikatyyrin perusteella. Lienee tarpeetonta sanoa, että karikatyyrille on yleensä helpompi naureskella kuin oikealle versiolle

– aihepiiri on niin poikkitieteellinen ja edellyttää niin monen tiedealan asiantuntemusta (mm. paleontologia, geologia, evoluutiobiologia, genetiikka, kosmologia, iänmääritysmenetelmien fysiikka, tieteenfilosofia, epistemologia, uskonnonfilosofia, eksegetiikka, arkeologia jne.), että melkein kukaan ei ole akateemisesti pätevä arvioimaan kokonaisuutta. Vaikka omalla tieteenalalla tietäisikin hyvin vallitsevan näkemyksen ongelmat, tiedemies on taipuvainen luottamaan siihen minkä ”kaikki tietävät” muiden alojen konsensuksen perusteella.

– Evoluutiobiologiaa päätyvät opiskelemaan useimmiten henkilöt, jotka pitävät evoluutioteoriaa lähtökohtaisesti uskottavana ja kreationismia täysin epäuskottavana — eivät henkilöt jotka pitävät evoluutioteoriaa lähtökohtaisesti epäuskottavana. He opiskelevat useimmiten lääketiedettä, teologiaa tai insinööritieteitä.

– Erityistieteiden perusteella voidaan toisinaan esittää argumentteja, jotka painavat osaltaan vaakaa evoluutioteorian suuntaan, vaikka ne eivät olisikaan lopullisia todistuksia. Näiden merkitystä systemaattisesti yliarvioidaan.

– Evoluutioteoriaa tukevaa tutkimusta tuotetaan verovaroin valtavalla tutkimusarsenaalilla, kun taas kokopäiväiselle kreationistitutkimukselle ei oikein löydy rahoitusta. Kreationismiin liittyvien tutkimuskysymysten selvittäminen on siis väistämättä hidasta.

– Jos evoluutioteoriaa epäuskottavana pitävä henkilö päätyykin opiskelemaan evoluutiobiologiaa, hän joutuu useimmiten kohtaamaan ristiriidan evoluutioteorian puolesta esitettävien todellisten argumenttien ja pinnallisen evoluutiokritiikin välillä. Karikatyyrin murtumisesta voi tulla huijattu olo, joka häiritsee todisteiden objektiivista tarkastelua. Asiaa ei helpota laitoksella vallitseva halveksiva asenne kreationismia kohtaan.

– Tenttikirjallisuuteen hukkuessa ei muutenkaan riitä aikaa lukea kreationistien vastineita annettuun todistusaineistoon, tai analysoida itse jokaista perustelua. Vaatii myös paljon perehtyneisyyttä eri näkemyksiin, jotta oppii mitkä kaikki väitteet kannattaa tarkistaa, ja mihin ei kannata tuhlata liikaa aikaansa. Tiedemiehet eivät aina ole kovin hyviä tieteenfilosofeja, eivätkä siis useinkaan mieti tieteen pelisääntöjen vaikutusta johtopäätöksille.

– Tieteenfilosofeilla puolestaan ei useinkaan ole riittävää asiantuntemusta kaikista asiaan liittyvistä erityistieteistä, jotta voisivat analysoida tarkasti, mitä voitaisiin pitää perusteltuna ilman tiettyjä tieteen pelisääntöjäkin. Evoluutioteorian ja kreationismin vastakkainasettelu ei tietääksemme ole myöskään tieteenfilosofian muotiaiheita. Lisäksi tieteenfilosofienkin johtopäätökset ovat osaltaan riippuvaisia siitä, kuinka uskottavina eri näkemyksiä lähtökohtaisesti pidetään.

– Ne kreationistit ovat siis harvinaisia, jotka lukevat evoluutiobiologiaa ja ovat aloittaessaan sopivan perehtyneitä molempiin näkemyksiin tarkastellakseen asiaa riittävän analyyttisesti. Lisäksi julkisesti harhaoppiseksi tunnustautuminen voi olla yllättävän vaikeata siinä vaiheessa, kun on vaimo ja lapset elätettävänä. ”Väärinajattelijat” pyritään saattamaan naurunalaiseksi, sen sijaan että heidän kanssaan käytäisiin rakentavaa dialogia.

 

Advertising Standards Authority reveal most offensive ads

 

 

 

 

Tämä kaikki vaikuttaa väistämättä siihen, mikä on tiedeyhteisössä vallitseva konsensus kreationismista.

http://www.youtube.com/watch?v=eJhotrNeYGE

http://creation.com/evolution-ancient-pagan-idea

Evolution: an ancient pagan idea

Image from Wikipedia.com

Anaximander who had evolutionary ideas

Anaximander (c. 610–546 BC) taught that humans evolved from fish. Such evolutionary ideas were common in ancient pagan societies such as in Greece and Rome.

by Paul James-Griffiths

While studying ancient history at University, I came across the pagan beliefs about origins. It was this study that caused me first to question evolution and the vast ages given for the Universe. It was later, after many years of scientific investigation, that I finally broke free from a liberal understanding that sought to harmonise naturalism with biblical Christian faith.

The Greeks

As I read the works of the Greek philosophers, who lived between about 600–100BC, I was amazed to discover primitive evolutionary theory and vast ages long before Darwin and modern assumptions. The fragments of Anaximander (c. 610–546 BC) taught that ‘humans originally resembled another type of animal, namely fish.1

There was Democritus (c.460–370BC) who taught that primitive people began to speak with ‘confused’ and ‘unintelligible’ sounds but ‘gradually they articulated words.’2

Epicurus (341–270BC) taught that there was no need of a God or gods, for the Universe came about by a chance movement of atoms.3

After them, the Roman naturalist Pliny the Elder (AD23–79) said, ‘ … we are so subject to chance that Chance herself takes the place of God; she proves that God is uncertain.4

Concerning the great ages of the Universe, Plato and many Greek philosophers held to the view that this present Universe came about millions of years ago. Lactantius, writing in the fourth century AD, said:

‘Plato and many others of the philosophers, since they were ignorant of the origin of all things, and of that primal period at which the world was made, said that many thousands of ages had passed since this beautiful arrangement of the world was completed … ’.5 (An ‘age’ here is 1,000 years.)

Egyptians, Babylonians and Hindus

The Greeks borrowed some of these ideas from the Babylonians, Egyptians and Hindus, whose philosophies extended back centuries before. For example, one Hindu belief was that Brahman (the Universe) spontaneously evolved by itself like a seed, which expanded and formed all that exists about 4.3 billion years ago.6 These Hindus believed in an eternal Universe that had cycles of rebirth, destruction and dormancy, known as ‘kalpas’, rather like oscilla ting big bang theories. We also read in the Hindu Bhagavad Gita that the god Krishna says, ‘I am the source from which all creatures evolve.’7

Concerning the great ages of the Universe, Plato and many Greek philosophers held to the view that this present Universe came about millions of years ago.

Some of the Babylonians claimed that they had astronomical inscriptions on clay tablets for 730,000 years; others, like Berosus, claimed 490,000 years for the inscriptions.4 The Egyptians claimed that they had understood astronomy for more than 100,000 years.8

The early Christian Church Fathers constantly argued with the pagans about the age of the earth, or about the age of civilization. They were unanimous that God had created the earth less than 6,000 years before they wrote.9 For example, one of the most influential, Augustine (AD354–430), in his most famous work, City of God, has a whole chapter, Of the Falseness of the History Which Allots Many Thousand Years to the World’s Past, where he says:

‘Let us, then, omit the conjectures of men who know not what they say, when they speak of the nature and origin of the human race. … They are deceived, too, by those highly mendacious documents which profess to give the history of many thousand years, though, reckoning by the sacred writings, we find that not 6000[9] years have yet passed.’10

Image from Wikipedia.com

Platos symposium

Plato’s symposium. Plato promoted a great age for the universe (deep time).

Theophilus (AD115–181), Bishop of Antioch, wrote an apologetic work to the pagan magistrate Autolycus about the problem of the pagan long ages, mentioning Plato’s 200 million year period between the Flood and his time, and Apollonius the Egyptian’s claim of at least 155,625 years since creation.11

The ancient pagans may have calculated their vast ages through astrology because they regarded it as true science. Julius Africanus (AD200–245) wrote:

‘The Egyptians, indeed, with their boastful notions of their own antiquity, have put forth a sort of account of it by the hand of their astrologers in cycles and myriads of years … ’ [myriad = 10,000].12

Modern pagans?

Images from stock.xchng

Alien and DNA

Francis Crick, co-discoverer of DNA’s structure, proposed that aliens brought life to earth, a modern pagan idea.

Today scientists use far more complex ‘dating’ methods, e.g. radiometric techniques, to ‘prove’ vast ages. But, as Creation magazine has often shown, these methods are not measurements of time, but interpretations of measurements of such things as radioactive decay products, and such interpretations are based on faulty assumptions.13

More recently, scientists have been think ing up ‘new’ theories to explain how life could have developed on Earth, given the vanishingly small probability of spontaneous evolution actually happening. The late Francis Crick, the co-discoverer of DNA’s structure (along with James Watson and Maurice Wilkins), came to believe that aliens, and not God, were responsible for life on earth.14 The pagan gods have struck back with a vengeance!

More recently, much speculation has been made about the ‘multi-verse’, or ‘parallel Universe’ theory, such as a recent article in Scientific American by Max Tegmark.15,16 This fantasy is quite useful, because anything can now happen, as in the science fiction Matrix movies! However, such an idea is ancient. Augustine complained about it before AD430 when he said:

‘There are some, again, who, though they do not suppose that this world is eternal, are of opinion either that this is not the only world, but that there are numberless worlds or that indeed it is the only one, but that it dies, and is born again at fixed intervals, and this times without number.’17

‘There is nothing new under the sun.’—King Solomon, Ecclesiastes 1:9–11

Solomon wrote about 3,000 years ago: ‘There is nothing new under the sun. Is there anything of which it may be said, “See, this is new”? It has already been in ancient times before us. There is no remembrance of former things, nor will there be any remembrance of things that are to come by those who will come after’ (Ecclesiastes 1:9–11).

We should heed Theophilus’ words to Autolycus only about 150 years after Christ’s Resurrection:

‘For my purpose is not to furnish mere matter of much talk, but to throw light upon the number of years from the foundation of the world, and to condemn the empty labour and trifling of these authors, because there have neither been twenty thousand times ten thousand years from the flood to the present time, as Plato said, affirming that there had been so many years; nor yet 15 times 10,375 years, as we have already mentioned Apollonius the Egyptian gave out; nor is the world uncreated, nor is there a spontaneous production of all things, as Pythagoras and the rest dreamed; but, being indeed created, it is also governed by the providence of God, who made all things; and the whole course of time and the years are made plain to those who wish to obey the truth.’11

‘From the creation of the world to the deluge were 2242 years. … All the years from the creation of the world amount to a total of 5698[9] years, and the odd months and days.’18,19

References and notes

  1. Barnes, J., Early Greek Philosophy, Penguin Books, London, England, p. 72, 1987. Return to text.

  2. Cartledge, P., Democritus, Phoenix, London, England, pp. 20–21, 1998. Return to text.

  3. The Epicurus Reader: Selected Writings and Testimonia, translated and edited by Brad Inwood and L.P. Gerson, introduction by D.S. Hutchinson, Hackett Publishing Company, 1994. Return to text.

  4. Pliny the Elder, Natural history, translated with an introduction and notes by John F. Healy, Penguin Books, London, England, p. 13, 1991. Return to text.

  5. Lactantius, The Divine Institutes 7:14, Of the first and last times of the world, <www.ccel.org/ccel/schaff/anf07.iii.ii.vii.xiv.html>. Return to text.

  6. From The Mundaka Upanishad, Understanding Hinduism, pp. 5–9, <www

.hinduism.org.za/creation.htm>. Return to text.

  • The Bhagavad Gita, translation and introduction by Eknath Easwaran, Penguin, Arkana, p. 142, 1985. Return to text.

  • Augustine of Hippo, City of God 18:40, About the most mendacious vanity of the Egyptians, in which they ascribe to their science an antiquity of a hundred thousand years, AD>410, <www.ccel.org/ccel/schaff/npnf102.iv.XVIII.40.html>. Return to text.

  • These figures are based on the Greek Septuagint translation (ca. 250 BC), while our English Bibles are mainly translated from the standard Hebrew (Masoretic) text. Dr Pete Williams shows why the Masoretic Text is likely to be closer to the original Hebrew in ‘Some remarks preliminary to a Biblical chronology’, Journal of Creation 12(1):98–106, 1998; <creation.com/chronology>. Return to text.

  • Augustine, ref. 8, 12:10, <www.ccel.org/ccel/schaff/npnf102.iv.XII.10.html>. Return to text.

  • Theophilus, To Autolycus 3:26, Contrast between Hebrew and Greek Writings, AD 181, <www.ccel.org/ccel/schaff/anf02.iv.ii.iii.xxvi.html>. Return to text.

  • The Extant Fragments of the Five Books of the Chronography of Julius Africanus 3(1), On the mythical chronology of the Egyptians and Chaldeans, <www.ccel.org/ccel/schaff/anf06.v.v.i.html>. Return to text.

  • Tegmark, M., Parallel Universes, Scientific American 288(5):31–41, May 2003. Return to text.

  • But it is unscientific and special pleading. See Sarfati, J., Multiverses: Parallel Universes, in: Refuting Compromise, pp. 187–189, Master Books, Arkansas, USA, 2004. Return to text.

  • Augustine, ref. 8, 12:11, Of those who suppose that this world indeed is not eternal, but that either there are numberless worlds, or that one and the same world is perpetually resolved into its elements, and renewed at the conclusion of fixed cycles, <www.ccel.org/ccel/schaff/npnf102.iv.XII.11.html>. Return to text.

  • Theophilus, ref. 11, 3:28, Leading chronological epochs, <www.ccel.org/ccel/schaff/anf02.iv.ii.iii.xxviii.html>. Return to text.

Ja nyt voit aivan huoletta alkaa jo märehtiä tällä tiedolla: evoluutioteoria on tieteeksi naamioitu ateistinen uskonto, jolla lapsemme kouluissa indoktrinoidaan ts. aivopestään ja pakkosyötetään ateismiuskonnolla vieläpä julkisin verovaroin!

Kehitysopin eli evoluutioteorian opettaminen on siis ateistiuskonnon ja humanismin indoktrinointia, jolla tosiasiassa heikennetään ja estetään ja saatetaan huonoon valoon todellinen tieteellinen tutkimus!

Vihje: sisäistä myös muut tekstit tästä blogista.

 

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s